Laatumielikuvien selvittäminen digitaalisessa kyselyssä

Laadullinen tutkimus tarkastelee tutkittavan ilmiön laatuun, ei määrään liittyviä piirteitä. Meille Zeffissä laadullinen tutkimus sisältää aina myös mahdollisuuden analyysivaiheessa tehtäviin määrällisiin tarkasteluihin, esimerkiksi suhteuttamalla tietyssä teemassa annettuja laadullisia arvioita toisiinsa. Laadullinen, kvalitatiivinen, tutkimus eroaa kuitenkin leimallisesti määrällisestä, kvantitatiivisesta tutkimuksesta.

Laadullisen tutkimuksen tavoite on kuvailevan tiedon saaminen tutkittavasta kohteesta eli tarkoituksena on selvittää, millainen ilmiö on kyseessä. Jos ajattelemme kahta yleisintä sähköisen kyselyn tyyppiä, asiakastyytyväisyyskyselyä ja työtyytyväisyyskyselyä, laadullisen tutkimuksen päämääränä voisi olla esimerkiksi asiakkaiden laatumielikuvan selvittäminen, tai työhyvinvoinnin kokemuksen selvittäminen tietyn vastaajajoukon keskuudessa.

Digitaalisia kyselytyökaluja hyödyntäen laadullisessa tutkimuksessa voidaan soveltaa puhtaan kuvailevien vapaatekstikysymysten lisäksi esimerkiksi jana- tai nelikenttäkysymyksiä, joissa kysytään vastaajien mielipidettä esimerkiksi asiakaspalvelun laatuun liittyen. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa laatuun liittyvien seikkojen tarkastelun ilman, että joudutaan turvautumaan esimerkiksi diskurssi- tai narratiivianalyysiin.

Kuva 1. Väittämäkysymykset toimivat laadullisessa tutkimuksessa.

Suositeltavaa on käyttää väittämämuotoisia kysymyksenasetteluja, jolloin voidaan saada tietoa joko yksiulotteisesti (janakysymys) tai kaksiulotteisesti (nelikenttäkysymys). Yksiuloitteisessa tarkastelussa voidaan selvittää esimerkiksi, kuinka hyvin vastaajat kokevat laadullisten väittämien toteutuvan arvioinnin kohteen kohdalla. Arviointiasteikko voisi näin tarkastellen olla esimerkiksi suoriutuminen Likert-asteikolla (1 - 5), jonka ääripäiksi asetettaisiin 5 = ehdottomasti samaa mieltä ja 1 = ei lainkaan samaa mieltä. Lisätietoa Likert-asteikosta seuraavassa blogissamme.

Kuva 2. Nelikenttä mahdollistaa laadullisen tarkastelun vaikkapa väittämän toteutumisen ja merkityksellisyyden mukaan.

Kaksiuloitteisessa tarkastelussa voidaan selvittää esimerkiksi mielikuvaa väittämien toteutumisesta ja samanaikaisesti myös arvioitavan asian merkityksellisyyttä vastaajille.  Asteikkona voidaan käyttää esimerkiksi suoriutumisen arviointia vaaka-akselilla ja merkityksen arviointia pystyakselilla. Vastaavasti kaksiuloitteinen tarkastelu soveltuu hyvin esimerkiksi riskienarviointiin, jolloin voidaan käyttää vaikkapa asteikkoa riskin todennäisyys poikkiakselilla vs. riskin vakavuus pystyakselilla. 

Avoimet palautekysymykset ovat usein käytännön edellytys laadullisen tutkimuksen kattavaan toteuttamiseen. Zeffin suositus on, että digitaalisia kyselyjä laadittaessa yhdistettäisiin sekä edellä kuvattuja yksi- tai kaksiuloitteisia laadullisia väittämiä että vapaatekstikysymyksiä. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa monipuoliset mahdollisuudet löytää eroja vastaajaryhmien välillä ja samanaikaisesti kerätä tarkkoja tekstimuotoisia kuvauksia arvioinnin kohteesta.

Mikäli haluatte tutustua aihepiiriin tarkemmin, suositeltavaa taustalukemistoa on mm. Ronkaisen, Mertalan ja Karjalaisen (2008) artikkeli Kvalitatiivisuus, kvantitatiivisuus ja sähköinen kyselytutkimus, jossa kuvataan tarkoin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen lähestymistapojen eroja digitaalisia kyselyjä laadittaessa. Me Zeffillä autamme myös mielellämme, jos haluatte tietää enemmän laadullisesta tutkimuksesta digitaalisesti toteutettuna.

Miten laadullinen tutkimus sähköisellä työkalulla taittuisi teidän organisaatiossanne?

{{cta('f41c9269-d206-45a8-a7fe-6414857fc2fb')}}

Taustalukemista:

*Ronkainen, S.; Mertala, S. & Karjalainen, A. 2008. Kvalitatiivisuus, kvantitatiivisuus ja sähköinen kyselytutkimus. Teoksessa: Ronkainen, S. & Karjalainen, A. (toim.). Sähköä kyselyyn. Web-kysely tutkimuksessa ja tiedonkeruussa. Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksen tutkimuksia 1 Tutkimusmenetelmät, 17 - 30.

‍