Liikkeenjohdon näkökulmasta NPS:n käyttöä voidaan parantaa merkittävästi juurisyyanalyysin avulla, ja tässä Esko.AI tarjoaa erinomaisen ratkaisun. Näin päästään kiinni tekijöihin NPS-luvun takana, eikä lukittauduta tuijottamaan mittaria itseään vaan liiketoiminnan kehitystä ja syitä sen takana.

NPS-luvun hyödyt ja haasteet

NPS-luku  antaa nopean yleiskuvan asiakastyytyväisyydestä ja -uskollisuudesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että korkea NPS korreloi usein yrityksen kasvun kanssa (Reichheld, 2003). Kuitenkin pelkkä NPS-luvun seuraaminen ei riitä, sillä se ei itsessään anna tietoa asiakastyytyväisyyden muutosten syistä. Tämä johtaa siihen, että yritykset saattavat jäädä epätietoisiksi siitä, mitä konkreettisia toimenpiteitä niiden tulisi tehdä parantaakseen asiakaskokemusta ja siten NPS-lukuaan.

Juurisyyanalyysi NPS:n parantamiseksi

Juurisyyanalyysi on prosessi, jonka avulla pyritään tunnistamaan perimmäiset syyt tiettyihin ilmiöihin tai ongelmiin. Kun NPS-lukua tarkastellaan juurisyyanalyysin avulla, liikkeenjohto voi saada syvällisemmän ymmärryksen asiakaskokemuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tämä analyysi auttaa tunnistamaan, mitkä yrityksen toiminnot tai palvelut kaipaavat kehittämistä, jotta asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus voivat parantua.

Esimerkiksi Heskett ja kumppanit (2008) korostavat, että juurisyyanalyysi voi auttaa yrityksiä ymmärtämään asiakaspalautteiden takana olevia syitä ja löytämään strategisia parannuskohteita. Tämä johtaa parempiin liiketoimintapäätöksiin ja auttaa fokusoimaan resursseja oikeisiin asioihin. 

‍

‍

‍

Esko.AI Ratkaisuna

Esko.AI on edistyksellinen työkalu, joka mahdollistaa NPS-luvun tehokkaamman hyödyntämisen liikkeenjohdon näkökulmasta. Esko.AI kerää ja analysoi asiakaspalautteita käyttäen tekoälyä ja koneoppimista, jolloin se pystyy tunnistamaan ja luokittelemaan asiakkaiden kommentit automaattisesti. Tämä teknologia tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tehdä juurisyyanalyysiä helposti, tarkasti ja reaaliaikaisesti.

‍

Esko.AI:n avulla voidaan:

1. Tunnistaa avaintekijät: Tekoäly analysoi asiakaspalautteet ja löytää yleisimmät teemat ja ongelmakohdat, jotka vaikuttavat NPS-lukuun.
   ‍
2. Priorisoida toimenpiteet: Analyysin avulla liikkeenjohto voi keskittyä niihin asioihin, joilla on suurin vaikutus asiakaskokemukseen ja siten NPS-lukuun.
   ‍
3. Seurata kehitystä reaaliajassa: Esko.AI tarjoaa reaaliaikaisen näkymän asiakaspalautteisiin ja NPS-luvun juurisyihin, jolloin liikkeenjohto voi tehdä nopeita ja informoituja päätöksiä.
   ‍
4. Vapauttaa analyytikot analyysiin prosessoinnin sijasta: Kun kovimmat osaajat käyttävät aikansa analyysiin tiedon prosessoinnin sijasta, alkaa liiketoiminnassakin tapahtua.

Johtopäätökset

NPS-luku on arvokas mittari, mutta sen todellinen hyöty saavutetaan vasta, kun liikkeenjohto pääsee reaaliajassa kiinni sen taustalla oleviin tekijöihin. Juurisyyanalyysin avulla voidaan tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen ja -uskollisuuteen. Esko.AI tarjoaa tähän tehokkaan ja nykyaikaisen ratkaisun, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään NPS-lukua täysimääräisesti ja tekemään parempia liiketoimintapäätöksiä.

Kuten Fred Reichheld, NPS-menetelmän kehittäjä, on todennut: "Yritykset, jotka keskittyvät asiakastyytyväisyyden parantamiseen ja sen taustalla olevien syiden ymmärtämiseen, menestyvät paremmin pitkällä aikavälillä" (Reichheld, 2003). Esko.AI on ratkaisu, joka vie tämän ajattelun käytäntöön ja auttaa yrityksiä saavuttamaan merkittäviä parannuksia asiakaskokemuksessa ja liiketoiminnan tuloksissa.

‍

Lähteitä

• Heskett, J. L., Sasser, W. E., & Schlesinger, L. A. (2008). The Service Profit Chain. Harvard Business Review.
• Reichheld, F. F. (2003). The One Number You Need to Grow. Harvard Business Review.
• Morgan, N. A., & Rego, L. L. (2006). The value of different customer satisfaction and loyalty metrics in predicting business performance. Marketing Science, 25(5), 426-439.
• Keiningham, T. L., Cooil, B., Andreassen, T. W., & Aksoy, L. (2007). A longitudinal examination of Net Promoter and firm revenue growth. Journal of Marketing, 71(3), 39-51.
• Dixon, M., Freeman, K., & Toman, N. (2010). Stop trying to delight your customers. Harvard Business Review.

‍