Valinnanvaraa on hurjasti - mikä kysymystyyppi sopii kyselyysi?

On tärkeää valita kyselyyn oikeat kysymystyypit. Samat kysymykset, jotka toimivat keveässä asiakaspalautteen keruussa eivät toimi syvällisemmässä markkinatutkimuksessa tai vaikkapa innovaatioiden toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa. Kenen näkökulmasta tätä oikeellisuutta sitten pitäisi arvioida? Zeffin suositus on, että arvioidaan ensisijaisesti sopivuutta vastaajalle, mutta on hyvä huomioida myös sopivuus kyselyn laatijalle eli kysymystyypistä raportoinnissa saatavat hyödyt. On myös hyvä huomata, että toimiva kyselylomake on useimmiten sekoitus monta kysymystyyppiä. 

Miten valita sopiva kysymystyyppi?

Ensin on tärkeä pysähtyä miettimään vastaajan näkökulmaa - mitkä ovat hyvän kyselyn tunnusmerkit? Millaiset kysymystyypit ovat vastaajan kannalta miellyttävimpiä vastata? Yliopistotutkimus on vuosien mittaan vahvistanut sitä näkemystä, että graafiset kysymystyypit, kuten liukusäätimen omainen jana-kysymystyyppi sekä kaksiulotteinen nelikenttä-kysymystyyppi ovat vastaajakokemuksen näkökulmasta vastaajalle miellyttävimpiä. Tutustu tarkemmin: Miksi Zeffi on tieteellisesti tarkin kyselytyökalu

Graafisilla kysymystyypeillä vastaajien vastauksista saadaan hyvin tarkka kuva, eikä jouduta pitäytymään esimerkiksi "rasti ruutuun" -tyyppisten kyselyjen vastausvaihtoehdoissa. Kuitenkin tietoa voidaan kerätä halutulla arvoasteikolla eli esimerkiksi Likert-asteikko 1 - 5 voidaan ottaa käyttöön myös janalla, mutta sitä voidaan kerätä 0,1:n askeleella, jolloin muodostuu tarkka kuva vastaajien mielipiteistä (lue tarkemmin: Likert-asteikko kyselyssä). Asteikoltaan vakioitu kysymystyyppi on NPS-kysymys, jossa käytetään aina asteikkoa 0 - 10. 

Toisaalta voidaan kerätä tietoa myös vaihtoehto- tai monivalintakysymyksillä. Nämä soveltuvat tarkan tiedon keräämiseen annettujen vaihtoehtojen väliltä eli esimerkiksi alueen tai toimipisteen valintaan listalta. Mikäli vaihtoehtoja on selvästi enemmän suosittelemme alasvetovalikon käyttöä, etenkin mobiilivastaajien huomioimiseksi.

Avoin teksti -kysymystyyppi tuottaa tekstitietoa, jota voidaan jalostaa ja vetää yhteen sanapilvikuvioihin. Toisaalta muut määrämuotoisesti tiettyä tietoa keräävät kysymystyypit voivat kerätä numerotietoa, linkkejä, sähköpostiosoitteita, puhelinnumeroita tai vaikkapa liitetiedostoja.

Mikäli nämä kysymystyypit eivät vielä riitä, tilennesidonnaisesti voi olla käyttöä eksoottisemmillekin kysymystyypeille, kuten aluejanalle, josta vastaaja valitsee vastauksensa ala- ja yläarvot janalta sekä numeeriselle alasvetovalikolle, josta vastaaja valitsee numeroarvon alasvetovalikosta. Voitaneen todeta, että luetellut kysymystyypit mahdollistavat oleellisen tiedon hankkimisen kaikissa tilanteissa, joissa sähköinen kysely ylipäätään on mahdollinen.

Miten kysymystyypit käytännössä otetaan käyttöön

Zeffissä eri kysymystyyppien käyttö on yksinkertaista. Tässä lyhyet ohjevideot siihen, miten kysymystyyppejä käytännössä sovelletaan:

• Kysymysvalikko ja kysymysryhmät
• Nelikenttä
• Jana
• NPS
• Teksti
• Vaihtoehto
• Monivalinta
• Liitetiedosto

‍